Tunturipappi Anitta Kuusinen: Syntinen on tervetullut Saariselän kappeliin
Kun matkailija tulee Saariselän Pyhän Paavalin kappeliin, hän saattaa kysyä tunturipapilta, ”voiko syntinen tulla sisään”. Pastori Anitta Kuusinen, joka vastaa tunturikappelin toiminnasta, vastaa: ”Tämä on syntisten paikka. Tervetuloa!”
Anitta Kuusinen tietää hyvin, että matkailijat tulevat kappeliin mielellään, vaikka eivät paljonkaan kävisi normaalissa arkielämässä kirkossa.
-Monelle matkailijalle tunturikappeli on helpoin tapa tulla kirkkoon, koska täällä sen voi tehdä anonyymina. Ihminen voi osallistua tilaisuuksiin oman mielensä mukaan eikä kukaan katso häntä kysyvästi. Ja kun meille jättää esirukouspyynnön, toiset ihmiset eivät tunnista rukousaiheesta, kuka pyynnön on jättänyt. Rukouspyynnöt, joita jätetään kappelin etisessä olevaan laatikkoon, ovat lähes poikkeuksetta henkilökohtaisia ja kipeitä, jollaisia ei oman seurakunnan esirukoilijoille jätetä. Lisäksi puhuminen tunturipapin kanssa on yleensä helpompaa kuin oman seurakunnan papille puhuminen, Anitta Kuusinen sanoo.
Hän on huomannut, että monet kappeliin tulevat matkailijat eivät käy arkielämässään kirkossa. Tottunut kirkossa kävijä tulee ja toimii rutinoidusti ja osaa muun muassa nousta messun aikana seisomaan ilman merkkiä. Minun tapani on sanoa kappelissa selvästi, milloin on aika nousta, jotta ihmiset eivät ainakaan muodollisuuksia pelkäisi tai joutuisi niiden vuoksi hämilleen, Anita Kuusinen sanoo. Hän on toiminut tunturipappina vuodesta 2001 alkaen. Papiksi hänet on vihitty vuonna 1999. Hän on ollut Inarin seurakunnassa kauan nuorisotyössä, kunnes valitsi papin uran.
Runsaasti kävijöitä
Sesonkiaikoina Saariselän kappelissa on paljon kävijöitä joka päivä. Kappelissa on 210 istumapaikkaa. On aikoja, jolloin kappeli on aivan täynnä. Eniten tungosta on jouluna.
Kappelissa järjestetään messu joka sunnuntai kello 19 ja sesonkeina muita tilaisuuksia joka ilta. Kappelissa järjestävät konserttejaan usein Suomen suosikkilaulajat.
Tavanomaisista kirkollisista palveluista käytetään eniten vihkitoimituksia. Vuosittain vihitään 30-40 paria. Lisäksi Saariselällä vihitään kappelin ulkopuolella useita pareja vuosittain. Suosituimmat vihkipaikat paikat matkailukeskuksen alueella ovat kota ja itse tehty lumikirkko. Vihkiparit tulevat erilaisissa vaateissa, jotkut perinteissä vihkipuvuissa, jotkut tavanomaisissa vaatteissa. Parit saattavat etukäteen kysyä vaatetuksen muodollisuuksista. Anitta Kuusisen ehtona on vain, että parit tulevat vaatetettuina. Alastomia pareja ei sentään ole ollut tulossakaan.
Hirsinen kappeli
Saariselän tunturikappeli on valmistunut vuonna 1996. Se on rakennettu massiivisesta liimasaumahirrestä, joka on käsin piilutettu. Hirsi on tervattu ulko- ja sisäpuolelta. Omistajina ovat Inarin seurakunta, Kansan Raamattuseura ja Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistytys. Toiminasta vastaa kannatusyhdistys, jonka jäseniä ovat Saariselän yrittäjät, majanomistajat ja monet yksityiset ihmiset.
Kappelin toiminnassa mukana olevat tunturipapit palvelevat sesonkiaikoina viikon kerallaan Saariselän ja Kiilopään alueilla. Muina aikoina toiminnasta vastaa Inarin seurakunta.
Tunturipapin seurakunta vaihtuu koko ajan. Kappeli on myös paikka kaikenkielisille ja -uskoisille. Toki se kuitenkin perustaltaan on luterilainen kirkko. Kappelin roolina on olla rauhallinen satama hiihtokeskuksen vilkkaassa elämässä, toimia omalla tavallaan Lappiin yhdistettävänä hiljentymispaikkana. Ovet ovat avoinna 24 tuntia vuorokaudessa.
Inarin kirkot
Saariselän kappelin lisäksi Inarin seurakunnalla on kolme kirkkoa. Vanhin kirkoista on Pielpajärven erämaakirkko, joka on valmistunut vuonna 1760. Saamelaiskirkko Inarissa on valmistunut vuonna 1951. Pääkirkko on Ivalossa, ja se on valmistunut vuonna 1966.
Inarin seurakunta on perustettu vuonna 1881. Se on pinta-alaltaan Suomen suurin, 17.000 neliökilometriä. Inarin alueelle mahtuisi 25 Singaporen valtiota. (EV)