Vanhan tunturimajan viereen on vuosien saatossa noussut Huippu-ravintola, tuliaismyymälä ja huippuhieno Kravattikota. Uudisrakennukset noudattelevat esikuvansa arkkitehtuuria.
Kaunispään Huipulla on pitkä historia
Saariselän matkailun maamerkki täyttää 50 vuotta
Nykyisen Kaunispään Huippu-ravintolan kyljessä seisovalla vanhalla Kaunispään Ylämajalla on Lapin rakennukseksi pitkä historia. Huipun nykyisen omistajan, keittiömestari Markku Lehtisen kaatopaikkakuormasta pelastamat asiakirjat valottavat aika tarkasti talon menneisyyttä.
Ensimmäiset maininnat talon rakentamisesta löytyvät vuodelta 1951, jolloin Metsätieteellinen tutkimuslaitos päättää vuokrata silloiselle Suomen Matkailijayhdistykselle (SMY) hehtaarin suuruisen alueen matkailumajan rakentamista varten. Vuokravälikirjan ovat allekirjoittaneet MTL:n johtaja, professori Olli Heikinheimo ja Ylimetsänhoitaja Albert Sandman huhtikuu 20. päivä, ja LMY:n puolesta Osmo Lampela ja I. Henrik Hovilainen saman vuoden kesäkuun yhdeksäs.
SMY:n Mauri Orama ja J. Ylihannu lähestyvät 23.10. päivätyllä kirjeellä ja J. Ylihannun elokuun 28. päivä tekemällä luonnoksella Suomen metsätieteellistä tutkimuslaitosta:
“SMY esittää rakennettavaksi matkailukahvilan Kaunispään huipulle entisen kulohälytystuvan paikalle. Rakennussuunnitelma on seuraava: Majan rakentavat ja sen omistavat SMY ja LMY yhteisesti...” Sitten matkailumiehet kuvailevat tulevaa rakennusta ja sen huonejärjestystä, lämmityssysteemiä ja vesihuoltoa. Lopussa on mielenkiintoinen kohta:
“Metsätieteelliseltä tutkimuslaitokselta saatu puutavara on sahattu ja kuljetettu Kaunispään huipulle. Kunnioittaen....”
On sitä näemmä osattu ennenkin. Mutta ilmeisesti on niin, että asia oli puhuttu aikaisemmin jo valmiiksi, ja paperi oli pelkkä muodollisuus, sillä hanke eteni vauhdilla virkaportaissa. Joulukuun 7. päivä Metsähallitus ilmoittaa MTL:lle hyväksyvänsä SMY:n suunnitelman. Kirjeen on allekirjoittanut ylijohtaja M. Lappi-Seppälä.
MTL:n Albert Sandman toimii vieläkin ripeämmin ja ilmoittaa jo 15.12. matkailumiehille, että “MTL hyväksyy Kaunispäälle rakennettavan kahvilarakennuksen piirustukset. Sitävastoin tutkimuslaitos ei katso voivansa osallistua ns. tutkijanhuoneen rakennuskustannuksiin...”
Siinä tulee matkailumiehille hieman kylmää vettä niskaan, mutta Sandmanilla on iloistakin asiaa:
“Metsähallitus asettaa ensi vuoden menoarviossa 400.000 markkaa käytettäväksi k.o. huoneiden rakennuskustannuksien suorittamista varten”.
Siitä alkaa varsinainen suunnittelu ja kustannusjaottelu, kuten papereista ilmenee. Ensimmäiset arviot menoista tehdään ilmeisesti Pohjanhovin pöydässä, sillä paperi, jolle menoja kolikynällä ynnättiin, on taustapuolen merkinnöistä päätellen Pohjanhovin tarjoilijalta lähtöisin. Papereista ei selviä kuka tai ketkä kustannusjaottelua hahmottelivat.
Sitten asiat jäävät junnaamaan paikoilleen. Menee pari vuotta kunnes J. Ylihannu tekee työselityksen Kaunispään kahvilarakennuksesta. Nyt se on kirjoitettu koneella ja asianmukaisesti signeerattu helmikuun 19. päivä 1953.
Ehkä rahapula on viivästyttänyt töitten täysipainoista aloittamista, sillä niin voisi päätellä siitä, että SMY lähestyy Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriötä ja anoo työttömyysvaroja 3.223.000 markkaa käytettäväksi Kaunispään retkeily- ja kahvilamajan rakentamista varten. Ministeri Kauno Kleemola vastaa maaliskuun 7. päivä 1953, että anomus on käsitelty, mutta siihen ei voida suostua.
Jostakin rahaa kuitenkin saadaan, sillä 17.11.1953 hanke on harjassa ja maakunnan päälehtikin huomioi tapauksen. Lehti siteeraa LMY:n puheenjohtajaa, poliisitarkastaja Osmo Lampelaa, joka puheessaan ennustaa tulevaisuutta erittäin tarkasti:
”Matkailu on se elinkeinohaara, joka vastaisuudessa tulee Lapissa muodostumaan yhä merkittävämmäksi, sillä jäähän jo nyt varovaisestikin arvioiden joka hiihtokausi maakuntaamme 100-150 miljoonaa markkaa.”
Lampela ei varmaan osannut kuvitellakaan, kuinka oikeassa hän oli, kun hän edelleen toteaa: ”Nyt harjaan saatu tunturimaja tulee omalta osaltaan tukemaan Lapin matkailun eteenpäin viemistä.
” Vihdoin seuraavana keväänä Lapin matkailun pioneerien yksi etappi on saavutettu, sillä 26.3.54 Kaunispään tunturimajalla vietetään vihkiäisiä. Vieraskirjan mukaan läsnä on 33 henkilöä. Ensimmäisen nimen kirjoittaa Arvo Salminen. Vieraitten joukossa on myös Sirkka Honka, nimismies Kalle Hongan vaimo, metsänhoitajapariskunta Martti ja Helvi Mäenpää, Kyllikki Väyrynen ja joitakin ulkomaalaisia, mutta missä ovat Mauri Orama, J. Ylihannu, Osmo Lampela ja I. Henrik Hovilainen? Heidän puumerkkejään ei Kaunispään Ylämajan ensimmäisen vieraskirjan ensimmäiseltä sivulta löydy.
Nyt maja on pystyssä, mutta nyt alkaa taistelu veden saannista, sähkön saannista ja palotarkastuksen yksityiskohdista.
(PR)