Iso Inari ja pohjoiset erämaat ovat Tapani Lappalaisen työmaita
Eräopas tuntee matkailijoiden toiveet: Elämyksiä ja jännitystä hallitusti
Inarin kirkonkylällä Juutuanjoen suulla keinahtelee laiturissaan M/S Inari, joka on kuulunut kyläkuvaan jo 22 vuotta. Laivan uumeniin mahtuu 99 matkustajaa, ja suuntana on muinainen saamelaisten uhrisaari Ukko. Laivan nykyinen omistaja Tapani Lappalainen on toiminut eräoppaana kaksikymmentäviisi vuotta.
Pitkän linjan eräopas on kehittänyt vuosien yrittäjäkokemuksen pohjalta eri vuodenajoille ohjelmia, joita hän markkinoi toiminimellään Monipalvelu/ Lake&Snow Inari. Talvisin kelkkasafareita, sekä avovesikautena vene- kalastusretkiä järjestävä eräopas valmistautuu eri kansallisuuksiin hieman eri tavoin:
- Saksalaiset ovat reissussa omatoimisia ja täsmällisiä. He arvostavat kunnollisia varusteita, asiatietoa ja hyvää suunnittelua. Amerikkalaiset puolestaan haluavat leppoisia ja vaivattomia elämyksiä mielellään lähellä autotietä. Heille tarinointi, small talk ja oppaan persoona ovat tärkeitä.
Ranskalaiset ja espanjalaiset ovat impulsiivisia aikataulujen ja valmiiden suunnitelmien muuttajia. Varasuunnitelma on heidän kanssaan hyvä olla valmiiksi mietittynä. Illalliselle täytyy varata aikaa, ja menyyn suunnittelussa pitää olla huolellinen. Uutta ja outoa saa olla tarjolla, mutta ei liikaa.
Aasian maista tuleville täytyy järjestää mahdollisuuksia ryhmäkuvien ottamiseen. Nuoremmilla matkailijoilla saattaa talviaikaan olla toivomuksena vain nähdä revontulet. Uskomuksen mukaan se takaa naimattomalle naiselle hyvän puolison, ja nuorelle parille poikalapsen saamisen. Asian todenperäisyyttä tiedusteltaessa Tapanin on vaikea sitä kieltääkään, sillä hänellä on vaimonsa Pirjon kanssa neljä poikaa.
Lappilaiselle normaali marjojen poimiminen tai kahviveden ottaminen purosta on useille matkailijoille kuvaamisen arvoinen asia, sillä monissa maissa sellainen ei tule kuuloonkaan. Unohtumattoman luontoelämyksen ei tarvitse välttämättä olla suuren vaivan takana.
Pääsääntöisesti Tapanin asiakkaat etsivät seikkailua, elämyksiä ja villiä luontoa, mutta kaiken pitää tapahtua hallitusti. Hän ei halua luokitella asiakkaitaan helppoihin ja vaikeisiin. On vain erilaisia tilanteita, joista mennään eteenpäin parhaan mukaan neuvottelemalla.
Rauha ja hiljaisuus ovat nähtävyyksiä
Tapani Lappalaisen 25-vuotisen eräopasuran aikana moni asia on muuttunut: Eräopaskoulutusta järjestetään eri puolilla Suomea, retkeilyvarusteet ovat kehittyneet ja liikkumista erämaissa säätelevät nykyisin monet säädökset.
Tapani ei väheksy eräopaskoulutusta ja näyttökokeita, vaikka ei ole itse sellaisia suorittanutkaan. Hän on oppinut erätaidot käytännön kautta lapsesta alkaen. Harva uusi opas kuitenkaan jää koulun jälkeen alalle turismin sesonkiluontoisuuden takia. Osan vuotta eräoppaan pitäisi pystyä elättämään itsensä muilla töillä. Merkonomikoulutuksen saaneena Tapani paikkaa hiljaisia kuukausia tarjoamalla kirjanpitopalveluita, niiden jäädessä kuitenkin tulevaisuudessa vähemmälle.
Eräoppaan työ voi kuulostaa unelmalta, mutta sisältää yllättävän paljon paperityötä ja suunnittelua pöydän ääressä. Itsenäisesti toimivan oppaan täytyy erätaitojen lisäksi ymmärtää jotain markkinoinnista, verotuksesta ja kirjanpidosta, eikä ilman kielitaitoakaan pärjää. Tapani puhuu englantia, saksaa ja ruotsia.
Avovesikautena Tapanin aika kuluu veneen ruorissa rakastamallaan Inarijärvellä. Sen 3300 saaren asumattomissa labyrinteissä hän viihtyy ja tuntee niiden monet karikot. Säännöllisesti kello 14 Ukolle lähtevän vesibussin lisäksi Tapani ajaa tilauksesta 12-hengen katettua risteilijää. Venereissuilla Tapani vie asiakkaat saarten huollettuihin tukikohtiin ja valmistaa taimenesta loimukalaa tai keittoa.
Tapani Lappalaisen kokemuksen mukaan parhaita hetkiä eräoppaan työssä ovat ne, kun asiakas ensi kertaa elämässään istahtaa kuuntelemaan erämaan hiljaisuutta, ja nauttii kuulemastaan.
Kirsi Klaudia Kangas
Kuva: Pasi Ruotsalainen