Inarin kirkonkylässä sijaitseva Siida on kehittänyt museokauppansa laadukkaaksi ja monipuoliseksi. Sieltä löytyy esimerkiksi edustava valikoiman Lapin kirjallisuutta, muun muassa uunituore The Saami-teos. Saariselällä olijan kannattaa ehdottomasta käydä tutustumassa myös Siidan ainutlaatuisiin näyttelyihin.

Melkein kattava
tietosanakirja Englannin kielellä saamelaisuudesta

Joulun alla tuli painosta Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS:n kustantamana Ulla-Maija Kulosen, Irja Seurujärvi-Karin ja Risto Pulkkisen toimittama englanninkielinen tietosanakirja The Saami - A Cultural Encyklopaedia, jossa esitellään saamelaiseen kulttuuriin liittyvää sanastoa merkityksineen.

Työ on ollut mittava ja ansaitsee kiitoksen. Tämän tyyppistä tietopakettia on tarvittu niin kansainväliseen kuin kotimaiseenkin käyttöön, ja sen tulisi kuulua ainakin jokaisen Lapissa ja erityisesti saamelaisalueella matkailun ja matkailijoiden kanssa työskentelevien henkilöiden käsikirjastoon yhdessä muun muassa Veli-Pekka Lehtolan Saamelaiset- ja Siidan näyttelyyn perustuvan mainion merkkiteoksen Siiddastallan-teosten kanssa.

Ja niiden matkailijoiden, jotka haluavat saamelaisuudesta tietää.

The Saami on rakenteeltaan mielenkiintoinen. Siinä esitellään asioita ja käsitteitä niin saamen- kuin englanninkin kielellä - millä logiikalla, se ei aivan pienellä tutustumisella selviä.

Lukijalle tarjoillaan sanakirjamaista selvitystä saamenkielisistä sanoista, esimerkiksi Bassi, jonka selvitetään tarkoittavan pyhää tai pyhitettyä tai Fádnu, joka puolestaan tarkoittaa huilua. Näitä saamenkielisten sanojen kuvailuja on runsaasti.

Missään vaiheessa ei saa selkoa siitä, missä esimerkiksi englantilainen turisti tulisi tarvitsemaan Fádnu-sanan tulkkausta; englanninkielistä huilu sanaa ei kirjasta sen aakkoselliselta paikalta löydy.

Täysin selvää ei ole myöskään se, miten yleissanojen kohdalla on päädytty juuri kirjaan valittuihin. Mukana ovat esimerkiksi määritelmä historiasta, fetisismistä ja DNA:sta, jotka eivät sinänsä erityisesti Lappiin tai saamelaisiin liity.

Yhtä epäselväksi jää, millä perusteella joitakin nykypäivän merkittäviä saamelaisuuden tutkijoita ja tutkimuksia on jätetty kokonaan mainitsematta, esimerkiksi Pekka Isakssonin rotututkimusta, rasismia ja rotuteorioiden saamelaisia käsittelevä väitöskirja Kumma kuvajainen (Kustannus Puntsi 2001) kuuluu näiden joukkoon.

Samoin kovin vähälle jää muun muassa inarilaisen professori Veli-Pekka Lehtolan sekä hänen perustavanlaatuista olevan tutkimus- ja julkaisutoimintansa esittely.

Inarilaisin silmin katsottuna harmittaa myös se, että kansainvälisesti tunnettu ja merkittävä saamelaismuseo Siida puuttuu muiden pohjoismaiden saamelaismuseoiden ohella koko teoksesta.

Saamelaisen kaunokirjallisuuden puolella herättää huomiota, että vaikkapa monipuolisen Rauna Paadar-Leivon tuotantoa ei ole kelpuutettu mukaan siitä huolimatta, että hän on kirjoillaan ja televisiokäsikirjoituksillaan eräs pohjoismaiden eniten julkaistuja saamelaiskirjailijoita.

Nykypäivän inarinsaamelaiset kirjailijat ja lauluntekijät, kuten Aune Kuuva puuttuvat niin ikään.

-Olisivatko tekijät heittäytyneet kirjallisuuskriitikoiksi oman tutkimustyönsä ohessa?

Paljon muitakin vastaavia kysymyksiä kirjaan tutustuminen herättää - ehkä asia korjaantuu, kun sama teos joskus saadaan suomenkielisenä. Jos saadaan.

Puutteita löytyy, mutta löytyy myös niin paljon hyvää, että teoksen julkaisemista voi pitää kulttuuritekona. Suomalaisenkaan ei kannata englannin kieltä hätkähtää. Asiat on ilmaistu suurimmaksi osaksi yksinkertaisesti, kohtuullisella kouluenglannilla selviävät pääasiat.
Kirjasta löytyy runsain määrin perustietoa itselle ja muille jaettavaksi.

Ritva Savela

< Etusivulle