Siula-talossa on hieno kokoelma saamelais- alueenlla käytössä olevia lapinpukuja. Puvut on puettu luonnollista kokoa olevien mallinukkien päälle ja esittelyä täydentää asujen yksityis- kohtainen esiteteksti.
Puku kuin käyntikortti
Suomen 7500 saamelaista jaetaan kolmeen ryhmään kielen, asujen ja muunkin kulttuurin mukaan. Heitä ovat poronhoitoon perinteisesti keskittyneet pohjoissaamelaiset, kalastajina tunnetut inarinsaamelaiset ja ortodoksiset kolttasaamelaiset. Viime mainitut siirtyivät asumaan Petsamon alueilta Suomen nykyisten rajojen sisäpuolelle viime sotien loppuvaiheessa.
Saamelaisten juuret ovat esihistoriallisella ajalla. He ovat alueensa alkuperäisväestöä, vaikka he nykyään ovat enemmistönä vain Utsjoen kunnassa. Saamelaisalueen raja on vuosisatojen myötä vetäytynyt yhä pohjoisemmaksi valtaväestön tieltä. Saamelaisten viralliseen kotiseutualueeseen kuuluvat Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnat, sekä pohjoisosa Sodankylän kuntaa. Huomattava osa saamelaisista asuu tämän alueen ulkopuolella.
Saamelaiskulttuuri on aikojen myötä sopeutunut pohjoisen alueen luonnon olosuhteisiin. Se elää nykyisin muun muassa kielessä, joikuissa, luontaiselinkeinoissa ja perinteisissä käsitöissä. Värikkäitä saamelaispukuja käytetään Suomessa enää vain harvoin jokapäiväisenä asuna, mutta erilaisissa juhlatilaisuuksissa niitä näkee kaiken ikäisillä saamelaisilla usein.
Parhaiten säilynyt ja eniten arkikäytössäkin yhä oleva osa perinteistä pukeutumista ovat poronnahkaiset kippurakärkiset kengät, eli nutukkaat. Monet käyttävät yhä niiden sisällä lämmikkeenä saraheinästä pehmitettyä kenkäheinää. Se imee tehokkaasti kosteuden ja pitää lämmön, mikäli kenkä on heinitetty oikein.
Pukeutuminen ja koko kulttuuri koki suuria muutoksia 1960-luvulla, jolloin viimeisetkin perheet luopuivat perinteisestä kodasta, ja muuttivat taloihin asumaan. Toki poromiehet tämänkin jälkeen ovat käyttäneet kotaa tai laavua tilapäisenä asuntona poronhoitotöissä erämaissa. Moottorikelkat alkoivat yleistyä 1970-luvulle tultaessa ja tämä vaikutti asujenkin muuttumiseen suomalaismallisiksi.
Saamelaispuku kertoo kantajastaan erilaisia asioita, kuten luonteenpiirteitä, siviilisäädyn, varallisuuden, heimon, suvun, jne. Pukua voisi ehkä verratakin käyntikorttiin. Siihen liittyvien huivien ja korujen, eli riskujen, asettelussa on eri heimoilla tietyt sääntönsä. Siksi moni saamelainen toivoo pukua käyttävän vain sellaisen henkilön, joka tuntee perineen ja jonka identiteettiin puku olennaisesti kuuluu.
Kirsi Kangas